Selvitys Venäläisten sukuseurasta 

Koonnut Orvo Valkeapää 

TIETOJA VENÄLÄISTEN SUVUSTA 

Sukuselvityksen kuva Säämingin syyskäräjiltä 4.11.1607. Säämingin Historia I:1 s:50 

Selvityksestä saa sen käsityksen että Skinnare ja Rennare olisivat Pekka Venäläisen poikia. Samaan asiaan palataan vielä myöhemmin jossa kerrotaan että Olavinlinnan nylkijänä eli teurastajana toimineesta Venäläisestä tulee Skinnare sekä viestinkuljettajana toimineesta Venäläisestä Rennare. Säämingin H istoria I:1s:503 Kuitenkin toisessa kohdassa mainitaan että Skinnare ja Rennare olisivat Pekka Venäläisen vävyjä ja että Rennare olisi alkuaan Kauppinen. I:1s:130 

Säämingin historioitsijan Pekka Lappalaisen mukaan Pekka Venäläinen (Venhäläinen) on Venäläisten suvun kantaisä ja asui Riikolassa I:2 s:76 Vai oliko jossain tekemisissä Olavinlinnan kanssa jonka rakentaminen alkoi 1475. 

Selvitellessä Pekka Venäläisen syntymäaikaa on meillä apuna Rantasalmen Tuusniemen Hattulassa asunut kolmannessa polvessa oleva Oluff (Olli tai Olavi) Persson (Pekanpoika) Rennare joka toimi Säämingin Putkilahdessa nimismiehenä vuosina 1557-1564. Samainen Rennare tuomittiin yhdessä kirjurinsa kanssa noin vuonna 1564 hirsipuuhun, joka kumminkin vähäisen vankeusajan jälkeen oli taas virassaan Säämingiläisten valitsemana. Säämingin Historia I:2 s:56, 75 ja 109. Kun lasketaan vuodesta 1560 kolme sukupolvea taaksepäin ja arvioitu Pekka Venäläinen kasvuaika ennen naimisiin menoaan oletetaan hänen syntyneen jossain tuolla 1450-luvun tienoilla. 

Toisen vävyn kolmannen polven Olli Skinnarella (Kinnari) oli 1561 verollepanossa tilukset Haapalan (Kerimäen) neljänneskunnan Kosolan ja Kulennoisten kymmenyskunnissa. Hänen tiluksiinsa kuului myös Kustaa Fincken anekirjeellä turvattu ti lus Sammatlahti joka sijaitsi Ruokojärven kylässä Löksäjärven-Sulkavajärven ja Riitasenjärven välisella kannaksella. Samoin hänelle oli merkitty eräsija Nojenverenmaa. Säämingin Historia I:1 s: 192, 297, 298, 408 ja 41 2. 

13.01.1597 iltahämärissä kohtasi Hannu von Oldenburgerin huoviosasto Rantasalmen Putkilahdessa Mikkelistä saapuneen pienehkön nuijamiesjoukon. Tultuaan yllätetyksi nuijamiehet etsivät suojaa Jaakko Venäläisen pihapiiristä. Synt yneessä taistelussa sotilaat surmasivat 45 talonpoikaa. Jaakko Venäläisestä tai hänen perheensä kohtalosta ei ole mainintoja. Nuijasota s:217. 

1604-1608 Säämingin lautamiehenä toimi Heikki Venäläinen. Säämingin Historia I:2 s: 30 

1606 tuomittiin Paavo Pekanpoika Harmainen 26 markan 16 äyrityisen sakkoon Pertti Venäläisen pojan taposta sekä antamaan Venäläiselle 16 tynnyriä viljaa. Sakko alennettiin Harmaisen köyhyyden takia puoleen ja julistettiin kuninkaan r auhan alaiseksi joka vahvistettiin kädenlyönnillä. Säämingin Historia I:2 s:176 

1608 tai ehkä aikaisemmin asui Puumalassa vakituisesti Pertti Venäläinen toimien Puumalan lukkarina. I:2 s:431 

1622 oli Lieksan kalastamon pääkalastajana Matti Venäläinen. Kalasmo kuului 1600-luvulla Käkisalmen linnanherran de la Gardien verotuloihin. Pohjois-Karjalan Historia II s: 178. Matti Venäläisen toimiessa kalastajana se kuului Olavinli nnan verotuloihin. 

1639-1654 Säämingin lautamiehenä toimi Heikki Heikinpoika Venäläinen. Säämingin Historia I:2 s:30 

Perintö eli verotalolliset jotka eivät pystyneet kolmena viimeksi kuluneena vuotena maksamaan verojaan voivat menettää sukuoikeutensa ja joutua kruunuluokkaan. Hänet voitiin karkottaa tilaltaan ja kruunu voi ottaa tilalle uuden asukkaan joka lupaa maksaa rästissä olevat verot. Jos ottajaa ei löytynyt tila jäi autioksi. Säämingin Historia I:1 s:531 

Yleinen käytäntö oli että talonpojat hakivat voudilta sijoitussetelin jolla heidät sijoitettiin jollekin autiotilalle. Tämän sijoitussetelin saaneet menivät käräjille pyytämään todistusta talon kunnosta ja esittivät takaajansa. Vuonna 1649 Heikki Klemettisen takaajina olivat Heikki Heikinpoika Venäläinen, Lauri Martinpoika ja Juho Laamainen. Säämingin Historia I:1 s:529 

1640 Säämingin talvikäräjillä valitti lautamiehistö että pikkutalojen haltijat pakenevat Venäjän puolelle maksamattomien verojen vuoksi. Eräs heistä oli Antti Ranta-Venäläinen Säämingin Historia I:2 s: 261 

1643 Heikki Heikinpoika Venäläinen oli Yläkuonan vaurain talollinen vaikka tilan veroluku oli vain 3 veromarkkaa. Maatarkastusten yhteydessä 1664 (vuosiluku väärin koska vielä 1695 ruotujaon mukaan tila oli Heikin Heikinpojan nimissä) jolloin tilaa hallitsi Heikin poika Pentti jonka tilaan liitettiin siinä vieressä sijainnut Heikki Parkkosen autio. Vuoden 1656 venäläisten hyökkäyksessä Venäläiset menettivät talonsa, satonsa, heinien ja tervasten lisäksi myös yhden pojankin. Venäläiset selvisivät kuitenkin koettelemuksestaan ja 1664 Pentti Heikinpoika Venäläinen hallitsi 2 veromarkan perintöluontoista ha 1 veromarkan kruunuluontoista tilaa jonka lisäksi hän sai pellot läheisestä Matti Karvisen autiosta. Venäläiset hallitsivat näitä kolmea tilaa aina isovihaan ( 1700-1721) asti jolloin he joutuivat luopumaan niistä tilapäisesti asuen kuitenkin tilalla yhtiömiehenä ja hetken aikaa lampuoteinakin. Vuonna 1730 suku sai takaisin tilan hallintaansa. Vanhan Kerimäen Historia I:1 s:157-158 

1670 toimi lautamiehenä Heikki (Heikinpoika ?) Venäläinen. Vanhan Kerimäen Historia I:1 s: 525 

1643 Jurgi Venäläisen autio Koskenalan kylässä Kaavin kunnan pohjoisosassa Viitaniemen ja Säyneisen välillä nykyisessä Yrrinlahdessa. Pohjois-Karjalan Historia II s: 52 

1650 luvulla oli Antti Pekanpoika Venäläisen 2 veromarkan talo ollut kruunun autiona jonka jälkeen se on häipynyt kruunun kirjoista. Ei kelvannut kenellekään. Vanhan Kerimäen Historia I:1 s:50 

1664 (tai jo 1643) oli Nousialanmäen ja Heikkalan kylien välillä Matti Venäläisen 4 veromarkan talo ollut autiona jo 16 vuotta. Syynä autioitumiseen on ollut Matin köyhyys, korkea ikä ja kuolema. Vanhan Kerimäen Historia I:1 s: 14 7 

1664 oli maakirjaluettelossa Heikki Rekonpoika Venäläisellä kruunun 1 3/4 veromarkan tila hallussaan Punnolassa. Säämingin Historia I:1 s:483 

Samainen tila Punnola 2, Pihlajalahden jakokunta (50) oli vielä 1722 Heikki Rekonpoika Venäläisen hallussa. Säämingin Historia I:2 s: 649 

1680-luvulla oli Tohmajärven Jouhkolassa Antti Venäläisen autio joka sittemmin liitettiin Jouhkolan hoviin. Pohjois-Karjalan Historia II s: 324 

1697 Säämingin talvikäräjillä vastaajana jostakin asiasta sotamies Matti Venäläinen. Kirjurin Yrjö Jaakonpojan lukiessa tuomiota Venäläinen ryhtyi sättimään kirjuria, uhkasi lyötä kirveellä, tuuppasi kirjuria ja kiskoi tukasta. Käräjärauhan rikkomisesta Venäläiselle annettiin roimat 40 mk sakot + 3 mk kirveellä uhkaamisesta + 3 mk tyrkkimisestä + 6 mk tukasta vetämisestä. Säämingin Historia I:2 s: 170-171. 

1703 on elänyt Reko Venäläinen joka oli naimisissa Reko Pölläsen tyttären kanssa. Säämingin Historia I:2 s:47 

1750-luvulla mainitaan Valentin Venäläisen vaimon Inga Rätyn karanneen Sortavalaan miehensä kovakouraisuuden takia. Pohjois-Karjalan Historia III s:88 

1753 toimi viestiratsastajana (poliisina) venäjän puolella Juho Venäläinen. Vanhan Kerimäen Historia I:1 s:346 

1771 oli esillä riitamaalla asuvan Enonniemeläisen leski Anna Venäläisen ja hänen tyttärensä Inkeri Kaukotar lapsenmurhajuttu jossa molemmat asetettiin syytteeseen Inkerin kesäkuussa 1770 syntyneen lapsen surmaamisesta. Molemmat tuomittiin elinikäiseen pakkotyöhön ja Inkerin sisar asian salailusta 8 päiväksi vankilaan. Anna ja Inkeri olivat tutkintovankeudessa Olavinlinnassa yli vuoden. Pakkotyö jäi venäläisten toteutettavaksi. Vanhan Kerimäen Historia I:1 s:341. 

1787 talvella takavarikoivat ruotsin puolen tullimiehet Alakuonassa 12 tynnyriä ja 8 kappaa suolaa Viipurista palaavilta miehiltä. Heidän joukossaan oli Savonrannan Hankavaaralainen torppari Elias Venäläinen. Vanhan Kerimäen Historia I:1 s:394 

1850 Linankoskella toimi Myllärinä Erkki Venäläinen. Vanhan Kerimäen Historia I:1 s:471 

1860-luvulla harjoitti nahkurin ammattia Taavetti (David) Venäläinen. Vanhan Kerimäen Historia I:1 s:472 

1871 sama David Venäläinen valittiin suostuntaverolautakuntaan. 1878 David Venäläinen toimi kauppiaana Punkaniemessä josta siirsi kaupan 1907 Kattilanmäkeen. Nykyisin kauppaliike on noin kilometrin Kerimäen rajasta Enonkosken puolella. 1980 kauppaa piti Davidin poika Hugo Venäläinen. Vanhan Kerimäen Historia II s:207, 208, 209 

1925 oli Yläkuonassa Otto ja Pekka Venäläisellä kyytiasema noin 1930 alkuvuosiin. Vanhan Kerimäen Historia II s:417 

1930-luvulla toimi Alakuonan ja Kattilanmäen postinkantajana Veikko Venäläinen tehden matkat talvella suksilla ja kesällä polkupyörällä. 1940-luvulla posti siirtyi hevoskuljetukseen. Vanhan Kerimäen Historia II s:420 

Venäläisten sukua on rekisteröity noin 770 henkilöä 8.6-99 mennessä.